Tuulen vihat on Paula Havasteen uuden, 1100-luvulle sijoittuvan sarjan ensimmäinen osa. Se avaa suomalaiselle historialliselle romaanille uuden aikakauden ja versioi jännittävästi yhden maamme historian tunnetuimmista ja vanhimmista legendoista. Havasteen lukijoiden rakastaman Kymmenen onnen Annan tavoin Tuulen vihat sisältää paljon kansanperinnettä: taikoja, enteitä, loitsuja ja ennustuksia.

Paimion tuvan tytär, Kertte, kasvaa äidittä. Rauni-ema meni tuulen vihoihin: hän kutsui kevättä liian aikaisin, talven tuuli tuli mustasukkaiseksi ja puri syvälle. Voimakastahtoiseksi nuoreksi naiseksi kehittyvä Kertte pystyy näkemään henkiä. Tuvassa asuva Uvanta ja parantaja Tanna opettavat hänelle hyödyllisiä taikoja ja loitsuja, mutta kunnianhimoinen Kertte haluaa elämältä enemmän.

”Iltaisin he lämmittivät saunan metsästä keräämillään oksilla ja läimivät ja hieroivat itsensä vihdoilla puhtaiksi. Sauna oli nyt vain heidän naisten, ja he saivat kerrankin viipyä niin kauan kuin halusivat. He heittivät vettä kiukaalle kolmesti, pyörittivät vihtaa kiukaan yllä kolme kertaa vastapäivään ja löivät sitten toisiaan ensin päähän, sitten rintaan ja lopuksi jalkoihin. Kun kirot oli saatu irti, he vihtoivat niin että lehdet lentelivät. Lopetettuaan he heittivät vihdat saunan katolle onnea tuomaan.”

Kun tuulen vihat sitten saavat otteen tupaa tyrannimaisesti hallinneesta isästäkin, Kertte tietää, että taloon on haettava markkinoilta vävy. Lähitupien pojat eivät Kertteä kiinnosta, mutta kuka veisi hänet markkinoille ja auttaisi sulhasen etsinnässä, kun isä on ehtinyt suututtaa puhemieheksi lupautuneen Kaukonkin? Asiat järjestyvät lopulta ja tupaan löytyy tolkullinen uusi isäntä, Larri, johon Kerttekin mieltyy. Levottoman naisen mieli ei kuitenkaan tyydy tähän, ja uuden isännän ainoa huono puoli puhevian lisäksi on äkkipikaisuus. Loppu on kirjaimellisesti historiaa – tai ainakin legendaa, johon hämmästyttävän harva kirjailija on tarttunut.

”En tiedä, mistä keksin kirjoittaa juuri tästä aiheesta, mutta mahtavaa se on ollut. Aihe on mehevä, sillä ei tarvitse mainita kuin järven jää, kirves ja murha, niin ihmiset keksivät jo, mistä on kyse. Olen myös riemukseni saanut etsiä jälleen tutkimustietoa erikoisista lähteistä, kirjoista ja museoista, ja uppoutua liki vuosituhannen takaiseen elämään”, Paula Havaste hehkuttaa.

”Huikea tarina kirveellä piispan tappavasta Lallista tunnetaan ennen kaikkea ikivanhasta arkkiveisusta, joka löytyy muunnelmana Kantelettarestakin. Syy tapahtuneesta vieritetään tietysti naisen niskaan – katalan Kertun”, kirjailija hymähtää. ”Olen aina ajatellut, ettei se niin voinut mennä. Niinpä kirjoitin tarinan uudestaan, nyt tämän katalaksi syytetyn naisen näkökulmasta. Sarjan ensimmäinen kirja, Tuulen vihat, kertoo siitä, mitä kaikkea piti tapahtua, ennen kuin kaikki sattumat veivät siihen, että piispa heitti henkensä Köyliönjärven jäällä.”

Paula Havaste: Tuulen vihat
383 sivua