Miksi suomalaisuuden ydin löytyy yhä saunasta?

15.11.2012

Suomalaiset ovat saunoneet vuosisatojen, jopa vuosituhansien ajan. Historian saatossa saunassa on synnytty ja asuttu. Siellä on kylvetty, hoidettu terveyttä, rentouduttu ja levätty sekä solmittu ja hoidettu tärkeitä suhteita tai käyty kauppaa. Sauna on yhä vahvasti osa suomalaista identiteettiämme. Gummerus ja Suomen Saunaseura julkaisevat yhteistyössä Tuomo Särkikosken kirjan Kiukaan kutsu ja löylyn lumo – Suomalaisen saunomisen vuosikymmeniä. Värikuvitetun teoksen keskiössä on 75-vuotias, vaiheikkaan historian omaava Suomen Saunaseura. Yksiin kansiin koottu suomalaisen saunan juhlakirja esittää yhteiskuntamme ja sen muutokset mielenkiintoisessa valossa ja kuvaa saunan ja saunomisen merkitystä monissa historiamme vaiheissa.

Suomalainen sauna on saanut uusia, erilaisia muotoja ja sopeutunut yhteiskuntamme muutoksiin. Sota-aikana kehitettiin erilaisia liikuteltavia kenttäsaunoja. Muutto maalta kaupunkeihin muutti myös saunakulttuuria ja uudenlainen asuminen vaati uudenlaisten saunatyyppien luomista. Saunomisella on ollut roolinsa myös kansallisaatteen nousussa, urheilussa ja suomalaisen designin kehityksessä.

Vuonna 1937 perustettu Suomen Saunaseura on historiansa aikana toiminut aktiivisesti saunakulttuurin ja sen suomalaisen identiteetin vahvistajana sekä levittänyt tietoa suomalaisesta saunasta ympäri maailmaa. Seuran omien saunojen löylyissä ovat hikoilleet vuosien varrella lukuisat suomalaiset ja ulkomaiset kylpijät.

Sauna ja saunominen ovat kiinnostaneet tutkimusmielessä niin lääketieteen, teknologian kuin kulttuurinkin saralla. Saunaseura on toiminut yhteistyössä useiden tahojen kuten Työterveyslaitoksen, VTT:n, yliopistojen, Työtehoseuran ja Kansanrunousarkiston kanssa. Yhteisissä tutkimushankkeissa on kerätty tietoa saunan historiasta ja suomalaisten saunomistavoista, saunomisen fysiologisista vaikutuksista ja kehitetty sauna-arkkitehtuuria ja kiuastyyppejä.

Kiukaan kutsu ja löylyn lumo – Suomalaisen saunomisen vuosikymmeniä
368 sivua