Gummeruksen Kaarlen palkinto kaunokirjailijalle myönnetään Niina Merolle romaanista Englantilainen romanssi. Kaarlen palkinnon tietokirjailijalle saa Antti Heikkinen teoksestaan Kallio-poika – Peilikuvassa Kalle Päätalo. Suomentaja Marianna Kurtto saa Kaarlen palkinnon kääntäjälle. Kaarlen palkinnot on nimetty Gummeruksen vuonna 1872 perustaneen Kaarle Jaakko Gummeruksen mukaan.

Kaunokirjailijalle Kaarlen palkinto on jaettu vuodesta 1970, ja se myönnetään nyt 50. kerran. Niina Meron Englantilainen romanssi on herkullisen ahmittava ja taiten rakennettu romaani, joka yhdistää pastissinomaisesti romanttisen viihteen lajipiirteitä englantilaisiin goottilaisklassikoihin ja brittidekkareiden juonitteluihin. ”Romaanissa on mukana älyllisiä koukkuja ja mustanpuhuvaa huumoria, jotka romantiikan ohella viihdyttävät lukijaa ja samalla esittävät hienovireistä kritiikkiä rutinoituneen genren konventioista. Romanttisen viihteen kirjoittajana Mero on omaääninen, ja teos on erinomainen esimerkki genrekirjallisuuden moniulotteisuudesta”, Gummeruksen kaunokirjallisuuden kustantaja ja toimitusjohtaja Anna Baijars luonnehtii.

Kaarlen palkinto tietokirjailijalle myönnetään nyt viidennen kerran. Gummeruksen tietokirjallisuuden kustantaja Johanna Laitinen perustelee valintaa: ”Antti Heikkisen Kallio-poika osoittaa millainen paino ja arvo Kalle Päätalon tunnustuksellisella kirjallisuudella on ollut ja yhä on lukijoille. Päätalo asetti elämänsä ja itsensä suomalaisten peilikuvaksi, ja Kallio-poika-teoksessa Päätalon peilikuvasta heijastuu kirjailija Antti Heikkinen: rohkea kirjoittaja, joka itseään ja esikuvaansa säästelemättä kirjoittaa elämän varsitien sattumuksista toimittajamaisen tarkkavainuisesti ja syvästi inhimillisellä otteella. Heikkisellä on notkea kieli, ja kerronnan kruunaa savolaisen huumorin silmänisku, joka asettaa Heikkisen kertojana juurilleen.”

Marianna Kurtto palkitaan työstään englannin kielestä käännettyjen teosten suomentajana. ”Marianna Kurtto taipuu suomentajana moneksi. Kurton kielellisesti säkenöivä suomennos Naomi Aldermanin romaanista Voima on jälleen uusi osoitus hänen kameleontin kyvyistään. Erilaisia ääniä ja tyylilajeja yhdistelevä ja niillä leikittelevä teos vaatii kääntäjältään monenlaisten kielen rekisterien luontevaa hallintaa. Kurton teksti vangitsee vaivattoman tuntuisesti niin keskustelupalstojen öyhötykset, tiivistunnelmaiset toimintakohtaukset kuin ylevät profetiat. Voiman suomennos on täynnä sähköä”, Anna Baijars toteaa.