Irina Javnen toinen runokokoelma on lempeä kuin ruoska, siima, kettinki ja piikkilanka

30.3.2012

Euroopan kylmin talvi on Irina Javnen toinen runokokoelma. Kokoelma puhuu kiusaamisesta, ystävyydestä, luottamuksesta, Franz Kafkasta ja Euroopan kivisistä kaupungeista. Runojen tyyli liikkuu nykyaikaisesta proosarunosta viime vuosisadan alun modernismin henkeen.

Lempeä kuin ruoska, siima, köysi, naru, kettinki, piikkilanka
lempeä kuin aita, allas, avaimenreikä
lempeä kuin haaviin pudonnut kesäkuu
lempeä kuin seinä, lasi, muuri
ei merellä ole väliä, ei väriä vain kivet
jalkapohjan taivas

Ihminen voi joutua kiusatuksi niin perheessä, koulussa, ystäväpiirissä kuin työpaikallakin. ”Herkkä ihminen saattaa joutua kiusatuksi kohdatessaan toisen ihmisen, joka ei hänen herkkyyttään ymmärrä tai kestä. Euroopan kylmin talvi on herkkyyden puolustuspuheenvuoro”, Javne kertoo.

Javnen kokoelmassa punainen on ainoa väri – muut värit ovat mielentiloja. Punaisten lapasten, punaisten vaahteranlehtien, shakkilaudan punaisten ruutujen ja linnunpoikien punaisten kitojen keskellä elävät havainnot, joissa maailma käännähtää ympäri.

Ota kädestäsi nämä punaiset lapaset, valkoiset sormikkaat ja mustat
hansikkaat, kohmeiset käärmeet, koteloituneet kääreet ja lämmitä niillä
minua, kätesi piirtää minulle selkärangan, se muistuttaa, että ennen yötä
on aamu ja sen valvotut päätökset, lapasissa veden lämpö ja tulen.

Irina Javne, Euroopan kylmin talvi
80 sivua

Irina Javne

Kirjailija

Irina Javne

Irina Javne on syntyisin isosta karjalaisesta evakkosuvusta, joka siirtyi sodan jaloista länteen. Isoisä jäi Lappeenrannan sankarihautausmaalle ja suku ripoteltiin Hämeeseen ja Varsinais-Suomeen. Javne vietti ensimmäiset vuotensa maaseudulla Marttilassa ja kouluikäisenä runollisen lapsuuden Espoossa, missä myös nykyään asuu. Vapaaaikanaan hän oleilisi mieluiten elokuvissa tai metsässä. Javne opettaa viestintää. Koulutukseltaan hän on kauppatieteiden maisteri, pääaineinaan suomen kieli ja viestintä.