Tämän kevään ja tulevan kesän jännityskirjat vievät lukijan tiukkoihin tilanteisiin levottomilla rajoilla, terroristijahtiin, intialaiseen viidakkoon ja aikamatkalle länsinaapurimme Ruotsin naispoliisien arkeen eri vuosikymmenillä. Uutuusromaanit julkaistaan muun muassa kahdesti Ruotsin parhaan rikosromaanin palkinnon voittaneelta Camilla Grebeltä ja 20-vuotista dekkaristin uraansa juhlivalta Anna Janssonilta. Kotimaista toimintajännitystä kansainvälisillä kuvioilla tarjoilevat Seppo Mustaluoto ja Tuomas Vimma.

Seppo Mustaluoto: Totuuden kuriiri (ilmestyy 8.6.)
Asiantuntijuus näkyy ammattisotilaana ja lainvalvontaviranomaisena sekä Suomessa että kansainvälisissä tehtävissä työskennelleen Seppo Mustaluodon jännäreissä. Entinen erikoisjoukko-operaattori Janne Norrman saa Totuuden kuriirissa tehtäväkseen auttaa turvaan pitkän uran turvallisuuspalvelu FSB:ssä tehneen venäläisloikkarin. Suomalaisen jännityskirjallisuuden kylmähermoisin päähenkilö päätyy tällä kertaa tiukkoihin tilanteisiin muun muassa Turkin ja Kreikan vuotavalle rajalle.

”Olen ollut useissa rajaturvallisuusoperaatioissa alueella ja nähnyt, missä mittakaavassa ihmisten salakuljetusta EU:n alueelle tapahtuu. Rikolliset käyttävät hyväkseen ihmisten hädänalaista tilaa, ja ihmissalakuljetuksen sivutuotteina rajan yli tuodaan esimerkiksi huumeita. Pakolaisvirtoja käytetään myös terroristisiin tekoihin valmiiden yksilöiden uittamiseen Eurooppaan”, Mustaluoto kertoo.

Camilla Grebe: Varjokuvat (ilmestyy 20.7.)
Varjokuvat valittiin viime vuonna Ruotsin parhaaksi rikosromaaniksi. Tunnustus on jo toinen Camilla Grebelle, jonka romaani Lemmikki (Gummerus, 2018) on palkittu myös pohjoismaiden parhaan rikosromaanin Lasiavain-palkinnolla. Varjokuvat syventyy kolmeen selvittämättä jääneeseen murhatapaukseen eri vuosikymmeniltä. Tutkinnalla on kohtalokkaita seurauksia tapausten parissa työskenteleville poliiseille: Britt-Marielle 1970-luvulla, Hannelle 1980-luvulla ja nykyajassa ratkaisemattomia murhia tutkivalle Malinille. Varjokuvat on mukaansatempaava läpileikkaus poliisityön lähihistoriasta ja naispoliisien asemasta toisesta maailmasodasta nykypäivään.

Jussi Adler-Olsen: Uhri 2117 (ilmestyy 8.6.)
Tanskan ykkösdekkaristin Jussi Adler-Olsenin romaanissa Uhri 2117 Kööpenhaminan pääpoliisiaseman kellarissa työskentelevä Osasto Q kamppailee estääkseen terroriteot Euroopassa. Kammottava tapahtumaketju alkaa, kun Euroopassa leviää artikkeli hukkuneista pakolaisista ja naisesta, joka on Välimeren vaatima uhri numero 2117. Assad tunnistaa uutiskuvasta terroristi Ghaalibin, ja alkaa piinaava ajojahti. Myös Tanskaan jäävillä Osasto Q:n jäsenillä on kädet täynnä töitä heidän yrittäessään estää häiriintyneen nuoren pojan aikeet murhata koko naapurusto.

Anna Jansson: Musta perhonen (ilmestyy 15.6.)
Ruotsalainen Anna Jansson tunnetaan parhaiten rakastetusta Maria Wern -dekkarisarjasta, joka on tehnyt tunnelmallisen Gotlannin tutuksi suomalaislukijoille. Janssonin 20. kirjailijavuoden kunniaksi sarjan kuudes osa, Musta perhonen julkaistaan viimein suomeksi. Siinä tutustutaan tarkemmin Maria Wernin kollegaan rikostutkija Per Arvidssoniin. Syyskuussa ilmestyy suomeksi sarjan 20. osa Viimeiset sydämenlyönnit.

Sujata Massey: Satapurin jalokivi (ilmestynyt)
Yhdysvalloissa asuvalla Sujata Masseylla on sukujuuria Intiassa. Perveen Mistry tutkii -sarja sijoittuu 1920-luvulle, ja siinä seurataan Intian ensimmäisen naisasianajajan työtä. Satapurin jalokivi -romaanissa Perveen selvittää kahden kuolleen maharadžan tapausta ja yrittää pelastaa nuoren hallitsijan edeltäjiensä kohtalolta.

Tuomas Vimma: Koodinimi Taïga (ilmestynyt)
Etelähelsinkiläisen Tuomas Vimman romaanissa Koodinimi Taïga Korsikan vuoristosta alkanut takaa-ajo huipentuu kirjailijan nykyiseen kotikaupunkiin Brysseliin. Terroristi Le Renardin suomalaistytär Katariina Päivänsalo saa peräänsä Ranskan turvallisuuspalvelun lähettämän palkkatappajan.