27.8.2020
New Yorkissa asuvan meksikolaiskirjailijan Valeria Luisellin palkittu romaani Kadonneiden lasten arkisto on yhden perheen roadtrip New Yorkista Arizonaan. Samalla se on kertomus tuhansista paperittomista lapsista, jotka pyrkivät Yhdysvaltain etelärajan yli mutta jäävät yksin jumiin pidätyskeskuksiin tai eksyvät matkalla aavikolle. Luiselli sai innoituksen romaaniinsa vapaaehtoistyössään maahanpyrkijälasten tulkkina.
Uutistenlukijat kutsuvat tilannetta siirtolaiskriisiksi. He kutsuvat sitä lapsitulvaksi, hyökyaalloksi. Lapset ovat paperittomia; he ovat täällä laittomasti, he ovat muukalaisia. Niin jotkut sanovat. He ovat pakolaisia, joilla on laillinen oikeus saada suojaa, sanovat toiset. Tämä laki sanoo, että heitä pitäisi suojella; tämä lakimuutos sanoo, ettei heitä pitäisi suojella. Kongressi on jakautunut, yleinen mielipide on jakautunut, lehdistö kukoistaa rehottavan erimielisyyden ansiosta ja vapaaehtoisjärjestöissä paiskitaan ylitöitä. Kaikilla on asiasta mielipide, eivätkä ketkään ole mistään samaa mieltä.
Radiouutisia seurataan halki Yhdysvaltojen matkaavan auton etu- ja takapenkillä. Kuilu äänimaisemia työkseen tallentavan pariskunnan välillä repeytyy entisestään maisemien muuttuessa vuoristoisemmiksi. Lauluja, karttoja ja polaroidkameraa apunaan käyttäen perheen lapset yrittävät käsittää ja dokumentoida sekä oman perheensä kriisiä että sitä, josta uutisissa kerrotaan.
Lopulta me pysähdyimme ja söimme oikean aamiaisen kuppilassa, jossa oli jukeboksi. Se oli täydellistä, paitsi että seuraavassa loosissa istui vanha mies, jonka kravatissa oli kuva nauloilla ristiin kiinnitetystä jeesus kristuksesta, ja kravatin päällä oli hopeaketju jossa roikkui toinen risti, mutta siinä ei ollut nauloja eikä kristusta. Minua hermostutti koska ajattelin, että sanot ehkä jotain jeesus vitun kristuksesta, koska olit huomannut että saat isin ja äidin nauramaan aina kun sanot niin.
”Kaavat rikkova uusi klassikko… Romaanimuoto todella uudistuu hänen käsissään: sähköiseksi, elastiseksi, houkuttelevaksi, uudenlaiseksi.” – New York Times
Valeria Luiselli
New Yorkissa asuva Valeria Luiselli on syntynyt Mexico Cityssä ja kasvanut Etelä-Koreassa, Etelä-Afrikassa ja Intiassa. Hän on saanut mainetta sekä kaunokirjailijana että asiaprosaistina. Luisellille on myönnetty Los Angeles Times Book Prize, American Book Award, MacArthur Fellowship ja viimeisimpänä Kadonneiden lasten arkistosta Rathbones Folio Prize. Lukuisille vuoden parhaimpien kirjojen listoille nostettu teos oli ehdolla myös Booker- ja Women’s Prize for Fiction -palkintojen saajaksi.
Valeria Luiselli, Kadonneiden lasten arkisto
alkuteos Lost Children Archive
suomentanut Marianna Kurtto
395 sivua