Timo K. Mukan runokokoelma Punaista esittelee modernin ja hätkähdyttävän omaäänisen runoilijan. Mukka tunnetaan suomalaisen romaanin taiturimaisena uudistajana, ja myös hänen runojensa kieli on ainutlaatuisen herkkävireistä ja voimakasta.

Mukan säväyttävät runot kietoutuvat rakkauden, murheen ja kuoleman teemojen ympärille. Tunnelma vaihtelee lyyrisestä raadolliseen, herkästä raivokkaan väkivaltaiseen. Kokoelman runoissa näkyy vahva sodanvastainen kritiikki ja raastavan rakkauden kuva, ja Mukan tuotannolle tyypillinen kiihkeys on teoksessa voimakkaasti esillä.

Punaista julkaistiin alun perin kaksi vuotta Mukan läpimurtoteoksen, Maa on syntinen laulu, ilmestymisen jälkeen. Monet kokoelman tekstit ovat syntyneet pitkän ajan kuluessa, ja niissä näkyy väkevänä se ilmaisun voima, joka nosti Mukan yhdeksi tärkeimmistä suomalaisista kirjailijoista.

Timo K. Mukka (1944–1973) asui lähes koko elämänsä Lapissa, minne hänen teoksensakin sijoittuvat. Hän oli lahjakas lapsi, joka oli kiinnostunut kirjoittamisesta, piirtämisestä ja lukemisesta. Mukka hyväksyttiin Taideakatemiaan Helsinkiin 1961, mutta hän keskeytti opintonsa ja antautui kirjoittamiselle. Vuonna 1964 ilmestyi esikoisteos, romaani Maa on syntinen laulu. Mukka kuoli vain 28-vuotiaana, julkaistuaan yhdeksän teosta.

Timo K. Mukka:
Punaista
126 sivua