Kirjailija Kalle Päätalo puhuttelee nykylukijaa

Moni taiteilija on saanut arvostusta vasta kuoltuaan. Tällaisia olivat mm. kirjailijat Eino Leino ja Timo K. Mukka. Kalle Päätalo oli kansan suosikki jo elinaikanaan, mutta kulttuuriväki karttoi häntä, koska itseoppinut kirjailija ei ollut saanut yliopistokoulutusta. Uudet avarakatseisemmat sukupolvet tuntuvat ymmärtävän Päätalon arvon aiempia paremmin.

Kalle Päätalon vahvuuksia ovat eri ihmistyyppien taitava ja herkkä psykologinen kuvaus, elävä ja rehevän humoristinen kerronta sekä koskettavat ihmiskohtalot. Päätalo kertoo meille keitä me olemme; hän konkretisoi lähihistorian. Tämän vuoksi hän puhuttelee myös 2000-luvun lukijaa.

Kirjailija ja bloggaaja Karoliina Timonen, 36, julkaisi 6.1.2014 Päätalo-lukuhaasteen blogissaan. Tavoitteena on lukea Iijoki-sarjan kuusi ensimmäistä romaania vuoden 2014 aikana ja keskustella niistä Kirjava kammari -blogissa.

Niin ikään Päätalo-faniksi tunnustautuva Helsingin Sanomien toimittaja Esa Lilja, 35, tiivisti pääkirjoituksessaan 15.1.2013 Päätalon suuruuden neljään opetukseen: 1) Itsenäisen Suomen historian ymmärtää Päätalon avulla uusin silmin. 2) Päätalo saa nykypäivän turvallisuuden ja vaurauden näyttämään onnekkaalta, lyhyeltä ja jotenkin hauraalta historian vaiheelta. 3) Heikoimmista kannattaa huolehtia, sillä toivon kipinä vie pitkälle. Hyvin vaatimattomista oloista lähteneestä Päätalosta tuli miljonääri, Tampereen suurin yksityinen veronmaksaja, professori ja kunniatohtori. Kiehtovampaa sosiaalista loikkaa saa hakea. 4) Ihmisen syvimmät tunteet nyt ja sata vuotta sitten ovat samat. Päätalo näkee ihmiseen, terapoi lukijaansa kuin kärsivällisin ystävä. Siksi kirjoihin samaistuu.

Helsingin Sanomien Kuukausiliitteen toimittaja Ilkka Malmberg vertasi lauantaiesseessään 9.11.2013 norjalaisen Karl Ove Knausgårdin hitiksi nousseita omaelämäkerrallisia Taisteluni-sarjan tunnustuskirjoja Kalle Päätalon 26-osaiseen, ehkä maailmankirjallisuuden mittavimpaan, omaelämäkerralliseen Iijoki-romaanisarjaan.

Gummeruksen kustannusjohtaja Anna Baijars vertaa Päätaloa Marcel Proustiin, jonka seitsenosaista suurromaania Kadonnutta aikaa etsimässä (ensipainos 1913–1927) pidetään yhtenä 1900-luvun merkittävimmistä teoksista.

Kansan Uutisten toimittaja Kai Hirvasnoro luki vuosina 2012–2013 Iijoki-sarjan kolmannen kerran. Hän piti tästä lukupäiväkirjaa Päätalon matkassa -blogissaan. Blogin suosio osoitti, että kirjailijan sana puhuttelee ja herättää kiihkeitä tunteita myös nykylukijoissa. Intohimosta Päätalon tuotantoon Hirvasnoro julkaisi teoksen Päätalon matkassa – Johdatusta Iijoki-sarjaan (2013).

Julkaisimme syyskuussa 2014 pitkän tauon jälkeen Kalle Päätalon Iijoki-sarjan ensimmäiset osat Huonemiehen poika ja Tammettu virta. Järjestimme 15.5.–8.6.2014 internetissä Päätalo-kansanäänestyksen, johon osallistui yli 1000 henkilöä. Lukijat saivat päättää, millaisella ulkoasulla Iijoki-sarjan uusintapainokset julkaistaan. Tulos oli selkeä; Laura Noposen suunnittelema valokuvakansi sai 60 % äänistä. Elisa Kirjasta romaanit ovat olleet saatavilla sähkökirjoina jo 15.5.2014 alkaen.

Päätalon 21-vuotias tyttärentytär Vilja Päätalo alkoi lukea Iijoki-romaanisarjaa, jotta tutustuisi esi-isiinsä ja Suomen historiaan. Blogia voi seurata osoitteessa http://www.hs.fi/blogi/paataloltapaatalolle/a1305914846960.

Hurahda Sinäkin Päätaloon!