Kannaksen rautainen ihme

Kannaksen rautainen ihme

Tulenkantaja Unto Seppänen kuvasi hersyvissä karjalaisromaaneissaan synnyinseutunsa Kanneljärven mutkatonta elämänmenoa. Unton poika Esa ottaa nyt isänsä kirjat oppaakseen matkalle Suomen historian unohdettuun ajankohtaan.

1870-luvulla rakennettu Riihimäen-Pietarin junarata oli rautainen ihme. Se kytki Suomen venäläiseen metropoliin. Kannaksen talonpojat myivät Pietarin toreilla viikoittain halkoja ja maataloustuotteita. Sitten Pietarin yläluokka alkoi kulkea junalla toiseen suuntaan ja rakennutti huviloita Kannaksen ranta-alueille synnyttäen uusia elinkeinoja.

Unto Seppäsen Karjalankannas oli veijarimaisten suomalaishahmojen ja huvilavenäläisten näyttämö. Todellisuudessa yhteiselo Kannaksella oli myös paljon muuta. Esa Seppäsen kirjan toinen rautainen ihme onkin Kannaksen väestö, joka koki ja kesti raskaat mullistukset 1700-luvulta jatkosotaan ja 1940-luvun evakkoon.
Esa Seppänen

Kirjailija

Esa Seppänen

Moskovassa yli kymmenen vuotta asunut Esa Seppänen (everstiluutnantti evp.) on Neuvostoliiton ja Venäjän asiantuntija, joka on toiminut mm. presidentti Kekkosen adjutanttina vuosina 1969-1971. Seppäsen väitöskirja käsittelee Neuvostoliiton johtomiesten ja Urho Kekkosen välisiä henkilökohtaisia suhteita, niiden luonnetta, roolia ja merkitystä kylmän sodan Suomelle.

Kirjan tiedot

  • Sidosasu Muu
  • Sivumäärä Noin 240
  • Kirjastoluokka 92.87
  • ISBN 9789512410521
  • Gummerus kustannus, tammikuu 2018

Kirjailijan tuotantoa


TUTUSTU MYÖS