Karin Ehrnroothin toinen romaani Hamburg blues on nuoren ihmisen matka miljoonakaupungin sykkeeseen, taiteen maailmaan ja lopulta omaan itseensä. Se kuvaa 1980-luvun taide- ja opiskelijaelämää Hampurissa nuoren, uteliaan ja joskus uhmakkaankin kertojan silmin. Romaanin blueslaulun kaltaiset, värikkäät kuvat pureutuvat universaalilla tavalla nuoruuden kipupisteisiin: kotoa irtautumiseen, rajojen ylittämiseen, rakkaudessa epäonnistumiseen ja vierauden kokemiseen. Teos on ilmestynyt myös ruotsiksi nimellä Hamburg blues – Roman.

”En tule koskaan asumaan huvilassa, jossa on autotalli, yhdessä miehen kanssa, jolla on pikkutakki, prässätyt housut ja kravatti. Miehen joka käyttää mustaa salkkua, jossa on yhdistelmälukko. Minähän arvelen – ja se on salaisuuteni – että ihminen muuttuu beigeksi eläessään sillä tavoin ja minä olen päättänyt, ettei minusta koskaan tule beigeä.”

Lokakuisena yönä kolme vuosikymmentä sitten romaanin kertoja nousee ruudullisine matkalaukkuineen laivaan. Taakse jää Suomi ja perhe, seikkailu alkaa. Hän tapaa ihmisiä laidasta laitaan: huonon itsetunnon omaavista miljonääreistä yhteiskunnan reunamilla eläviin yöihmisiin, alamaailman persoonallisiin filosofeihin ja taidemaailman jättiläisiin. Hän käy näyttelyissä ja keikoilla, kuulee ja kertoo tarinoita, oppii ja opiskelee, elää. Karin Ehrnrooth havainnoi tarkasti ja kuvaa osuvasti niin saksalaista yhteiskuntaa kuin ihmisten välisiä suhteita, kulttuuria ja elämän monimuotoisuutta.

”Minulle autofiktio merkitsee sitä, että dramatisoin ja sepitän omaa elämääni ja muuntelen ympäristöäni. Keikautan ajan ja tilan käsitteet nurin niskoin ja sepitän. Rakastan erityisesti tunteiden sepittämistä. Muistini ei ole sen parempi kuin muillakaan. Olen yleensä aika kekseliäs kirjoittaessani siitä minkä ’muistan’”, Karin Ehrnrooth kertoo.

Karin Ehrnrooth, Hamburg blues – Romaani
alkuteos Hamburg blues – Roman
suomentanut Marjo Toivonen ja Karin Ehrnrooth
522 sivua