Syvien pohdintojen jaosto
He olivat kerran nuoria, rohkeita ja täynnä toivoa. He menivät naimisiin, syntyi vauva, ja he luisuivat pienestä arjen katastrofista toiseen. Ja sitten, vaivihkaa, jokin muuttui.
Kirjan kertoja, ”vaimo”, alkaa analysoida ahdinkoa: millaista yhteiselo on siinä vaiheessa kun elämästä ei tullutkaan haaveiden näköistä ja miksi? Hän kääntyy Kafkan ja Keatsin puoleen ja turvautuu stooalaisten ja kosmonauttien elämänoppeihin. Hän pohtii kaiken nielevää äidinrakkautta ja tarkastelee kitkaa, joka hankaa kotielämän ja luovuuden välissä.
Syvien pohdintojen jaosto on kylmänviileän tarkka, oudosti hauska ja ahaa-elämyksiä anteliaasti tarjoileva avioliittoromaani. Se on vaikutuksen tekevä pohdinta siitä hämmennyksen tilasta, joka yhdistää meistä monia erityisesti elämän puolivälissä, ja se vangitsee elämän kaikki vivahteet pimeän ja valoisan välillä. Siitä loistaa äly, nokkeluus ja kiihkeä kaipaus.
