Sarah J. Maas

Kuva Josh Wasserman

Sarah J. Maas

Amerikkalainen Sarah J. Maas (s. 1986) aloitti Throne of Glass -sarjan kirjoittamisen vain 16-vuotiaana ja keräsi nopeasti verkossa ympärilleen suuren faniyhteisön. Hänen kirjojaan julkaistaan nykyään 35 kielellä, ja Maas on Amerikan suosituimpia fantasiakirjailijoita. Sarjan toinen osa Keskiyön kruunu ilmestyy suomeksi alkuvuodesta 2018.

Keskustelu Sarah J. Maasin kanssa (löytyy myös romaanin lopusta):

Mikä innoitti sinua kirjoittamaan Lasipalatsin?

Sain ajatuksen kirjaan jo lukiossa. Olen suuri Disney-fani ja kuuntelen paljon elokuvamusiikkia, ja eräänä iltana kuuntelin Tuhkimon musiikkia. Kohtauksessa, jossa Tuhkimo pakenee tanssiaisista, musiikki on synkkää ja kiihkeää. Aloin ajatella, että se sopisi tilanteeseen paremmin, jos Tuhkimo olisi tehnyt jotakin todella pahaa… kuten varastanut prinssiltä jotain. Tai vielä pahempaa: Entä jos Tuhkimo olisikin salamurhaaja, joka oli juuri yrittänyt tappaa prinssin?

Tämä ajatus synnytti liudan muitakin kysymyksiä: kuka tämä Tuhkimo-salamurhaaja oikein oli ja mistä hän oli tullut? Kuka lähetti hänet tappamaan prinssin? Miksi hänet lähetettiin? Ja mitä hänelle nyt tapahtuisi? Näin syntyivät Celaena Sardothien ja Lasipalatsi. Kysymysten ansiosta tajusin, että ennen kohtalokkaita tanssiaisia oli tapahtunut jo paljon – tarina olisi kokonaisen kirjasarjan mittainen.

Lopulta Lasipalatsista tuli aivan omanlaisensa eeppinen fantasia eikä niinkään Tuhkimon tarinan mukaelma, mutta kirjassa on silti siellä täällä viittauksia legendaan.

Minkälainen oli Lasipalatsin kirjoitusprosessi?

Matka ensimmäisestä käsikirjoitusversiosta julkaistuun kirjaan kesti yli kymmenen vuotta, ja sinä aikana kirjoitusprosessini muuttui paljon. Koska kirjoitin Lasipalatsia ollessani lukiossa ja yliopistossa, kirjoitin yleensä aina silloin kun kirjoittaminen mahtui aikatauluuni: välitunneilla, läksyjen teon jälkeen ja lomilla.

Nyt kun olen päätoiminen kirjailija, kirjoitusprosessini on paljon jäsentyneempi ja keskittyy yleensä määräaikoihin. Mutta prosessin laadusta huolimatta itse kirjoittamisessa minulle tärkeimpiä ovat aina olleet henkilöt – minulla on yleensä mielessäni epämääräinen juoni, mutta henkilöt vievät minua joskus aivan eri suuntiin. Annan mielelläni hahmojeni johdattaa minua sinne, minne ne haluavat mennä.

Keneen Lasipalatsin henkilöistä itse samaistut?

Luulen, että useimmissa henkilöissä on mukana jotakin minusta. Vastaukseni täytynee kuitenkin olla Celaena, koska olen kirjoittanut hänestä niin kauan, ja minusta tuntuu siltä, että oma matkani nuoruudesta aikuisuuteen on punoutunut hänen tarinaansa. Annoin hänelle myös joitakin omia mieltymyksen ja inhon kohteitani (kuten esimerkiksi sen, että hän pitää musiikista, kirjoista ja syömisestä), joten samaistun varmaan häneen silläkin tasolla.

Kenet muut Celaenan lisäksi haluaisit rinnallesi taistelemaan henkesi edestä?

Tämäpä on vaikea kysymys! Taistelutaitojen perusteella valintani olisi Taru sormusten herrasta -sarjan Eowyn (saan vieläkin kylmänväreitä, kun ajattelen kohtausta hänen ja noitakuninkaan välillä). Taidoista riippumatta haluaisin rinnalleni myös Scarlett O’Haran. Hän on häikäilemätön ja ovela, ja hän raivaa tiensä läpi kaikkien esteiden saadakseen mitä haluaa – tai pysyäkseen hengissä. En myöskään panisi vastaan, jos puolellani olisivat Sabriel (Garth Nixin Sabriel-kirjasta), Buffy Summers (Buffy, vampyyrintappaja -sarjasta), Alien-elokuvien Ripley, Kill Bill -elokuvan Morsian, Kultaisen kompassin Lyra ja Harry Potter -sarjan Hermione Granger.

Mistä kirjoista pidit nuorena eniten?

Olin valtava Taru sormusten herrasta- ja Harry Potter -fani, mutta niiden lisäksi suosikkejani olivat myös kaikki Robin McKinleyn kirjat (lempikirjani oli The Hero and the Crown), Garth Nixin Sabriel, Anne Bishopin Black Jewels -trilogia, James Clemensin The Banned and the Banished -sarja, Philip Pullmanin Universumien tomu -trilogia, Terry Brooksin Shannara-sarja sekä Marion Zimmer Bradleyn Avalonin usvat.